Vuodatuksen luhistuminen oli lopullinen isku ja aiheutti sen, että Komposti saa tosiaan maatua!



Uusi Komposti löytyy täältä jos jotain kiinnostaa?
re KOMPOSTI:

http://rekomposti.vuodatus.net/

Ehkä tapaamme vielä? Vera Lynnin laulamana.

PS Sinä tänne eksyvä kulkija, toivottavasti viihdyt! Kannattaa klikata kuvia niistä voi löytyä ylläreitä!

Sisarusparvi on erilaisten persoonien kooste. Jos sisarusten ikäväli on pitkä, siteet sisarusten välillä muodostuvat helposti etäisiksi.

Oma sisarusparveni on pitkien välien parvi. Kuinka siitä saa yhtenäisen. Muistan kuinka tunsin olevani kahlittu kun jouduin paimentamaan seuraavia, ei kovin hyvä lähtökohta hyville sisarussuhteille. Olinhan tottunut vapauteen, tallustelin pitkin teitä, etsien lämpimiä pesiä, joissa vietin aikaani ja se oli kivaa. Olenpa jopa ollut vappumarssilla vanhempieni tietämättä. Olin kolme vee silloin. Oli siinä kotiväellä ihmettelemistä, huomatessaan minun pontevan marssini! Tästä äidin kertomuksesta minä tykkään!

Minua kymmenen vuotta nuorempaan, minulla on hyvin lämpimät suhteet edelleenkin. Oikeastaan minähän hänet olen koulinut yhteiskuntakelpoiseksi. Muistan kuinka hän jotain parivuotiaana halusi sytyttää heinäkasoja tuleen. Olisipa ollut melko roihu! Olisi tainnut palaa pärekattoinen torppammekin. Niin häpesin suuresti pärekattoista, rapistuneen näköistä kotiani. Kaikkien muiden kodeissa oli joko huopakatto tai tiilikatto, mutta eipä tietenkään meillä.

Olen miettinyt myöhemmin, että toiminko oikein tuossa tuhopolttoasiassa. Minulla oli tapana nukuttaa vesseli eli menimme vanhempien parivuoteeseen (sellainen heillä oli?) pitkällemme ja pienokainen käpertyi kainalooni. Koska olin hyvin huolestunut halustaan sytytellä roihuja päätin keskustella asiasta. Kerroin mitä tapahtuu jos sytyttää heinäladossa tulen. Lopuksi ojensin tulitikkuaskin hänelle ja kysyin: Haluatko vielä sytytellä heiniä? Veli puisti päätään ja antoi tikut minulle ja nukahti. Sen koommin ei ollut ongelmaa tulipaloista hänen kohdallaan.

Muihin sisaruksiin minulla on etäiset välit, on hassua kuinka sisarusparvi on ikään kuin jakautunut juntteihin ja ennakkoluulottomiin? Itseni ja "tuhopolttajan alun" luen tietenkin ennakkoluulottomiin. Saa nauraa vapaasti!

Ollaan me sisarukset lapsuudessa oltu tosin sopuisasti kuin sillit purkissakin. Parhaat muistot isästä liittyvät hevoseen ja niin tämä sillipurkkijuttukin. On ehkä tapaninpäivä, isä päättää huviajeluttaa meitä. Pakkaudumme rekeen. Se ei ole mikään romanttinen hieno reki vaan pelkkä työreki. Laudoista rekijalasten päälle tehty laatikko, jossa on ehkä reilut puolimetriä korkeat reunat. Laatikkoon on pantu heiniä tai olkia ja sen päälle loimi. Me lapset ahtaudumme rekeen, sylitysten, sopuisasti ehkä viimeisiä keroja elämässämme. Panemme vällyt suojaksi. Se lämmittää ja pehmentää lumikokkareiden iskuja joita hevosen kavioista lentelee. Kiertelemme kaukana järvellä ja palaamme jo hämärissä jopa pimeässä. Muistikuvani on kuin olisi yö jo, mutta salamavaloisesti näen tilanteen!? Tilannetta voisi yrittää piirtää!

Mutkakohdassa ja alamäessä vauhti on sitä luokkaa, että reki kaatuu yllättäen. Lennämme sikin sokin lumihankeen, onneksi on paljon pehmentävää lunta. Noinhan me olemme myöhemmin lennelleet eroon toisitamme. Muuta en retkestä muista, hengissä säilyimme kaikki.

Hevonen oli meidän auto ja traktori. Kyläreissut tehtiin hevosella ja se oli kivaa kyytiä. Kyntöhommat teetettiin ulkopuolisella traktorimiehellä, eihän niitä peltoja kovin monia hehtaareja ollut, etteikö lopuista kevyemmistä peltotöistä olisi hevosellakin selvinnyt. Isä tekikin paljon talon ulkopuolisia töitä toimeentulon turvaamiseksi. Parhaimmillaan isä oli hyvin monipuolinen ihminen.

PS Tämä kirjoitin pakinaperjantain innoittamana, teemana Sisarukset.

ihana ranta valkoinen?
valkoista varpaissa
uskaltaako sinne mennä
tuleeko aivastus ja lunssa
avuksi tulee taivaan kyynel
hampaitansa pesee herra tyrsky
sylkäisee valkoisen pois
veteen juoksee varpaat kuumat
pasko lintu lentää korkealla
ajaa kakkalinnut pois



PS Kuva osallistuu valokuvatorstaihin ja sanasotku runotorstaihin.

Voinko minä kirjoittaa kepeästi isästä, pakinaa tai osaisinko edes? Pakinaperjantain vaatimushan oli, että kirjoita lukijoiden iloksi isästä pakina, siis mukavia muistoja! Vaan en minä muista sellaista mukavaa muistoa paljonkaan, jos yhtään!?

Siis minun isästä, pakina? Isä oli... isä oli...isä oli _varmaan mies, en minä tiedä millainen se oli?! Ainakin se oli pirun tärkeämpi kuin kukaan meistä lapsista, vittu sentään, että se oli kaikille tärkeämpi kuin meistä LAPSISTA kukaan ja se oli mukamas aikuinen mies! Isä oli siis mies, jota en tuntenut, tiennyt, vaikka hän eli ja oli samoissa tiloissa lähes parikymmentä vuotta kanssani, kunnes pakenin paikalta!? Joo, näin voi sanoa, pakenin paikalta! Näin hänet lähes päivittäin, siis parisenkymmentä vuotta, paitsi kouluaikoina muutamien vuosien ajan sain hänen seurastaan vapauden paitsi viikonloppuisin ja kesäisin tai pääsin mansikoita poimimaan Suonenjoelle, vaikka kotona olisi ollut kyllin töitä minullekin! Tosi luksusta! Mutta murkkuikäisenä en kestänyt isääni ja äiti päästi tai lähetti minut "lomalle" mansikoita poimimaan, niin minä sen nyt ymmärrän. Se oli kait äidillekin helpotus, ettemme olleet isäni kanssa vastatusten, sillä minähän en ollut hiljaa, en ollut vielä oppinut vaikenemaan kuten myöhemmin elämässä olen oppinut! Osaan olla pirun hiljaakin, niin ette varmaan usko sitä, vaan totta se on. Sitten kyllä kun mitta tulee täyteen, ärähdän ja kovastikin ja se on muista varmaan kamalaa! Joo, en ole täydellinen buddhalainen vielä, vaan ehkä minusta tulee?     

Isä siis asui meillä? Isä kävi muunmuassa metsätöissä hevosella, omassa metsässä, silloin kun minä jotain muistan, hitaasti nauttien hän siellä todennäköiseti oli, teki nuotion metsään ja istuskeli ja aatteli, joi kahvit viinapullosta, joka oli kääritty ensin sanomalehteen ja sitten pantu villasukkaan, siinä oli maitokin valmiina, kenties sokerikin. Tekiköhän se siellä  paljonkaan mitään, pienen rankakuorman kanssa isä illalla palasi kotiin! Jalkarätit asetteli kuivumaan kuuman leivinuunin kylkeen...  Mulle tulee ihan Pentti Linkola mieleen, kun muistelen isää, ainakin yhtä hullu! Metsästä palattuaan ja syötyään se lähti siiten kylille kavereita tapaamaan ja palasi jolloinkin, kait hyvin myöhään nukkumaan. Isäni osasi totiseti nauttia elämästä, se lauloikin "Rakastan elämää joka nuoruuden hurmassa hehkuu..."?  Ei kait se silloin enää nuori ollut kun noita lauluja lauloi?

Noh, nyt jo ymmärrän isääkin paremmin! Ei hänkään tiennyt millainen oikean isän kuuluisi olla, isähän oli orpo. Ehkä hän ei osannut olla isä ja millainen isän sitten kuuluisikaan olla, sitäkään minä en tiedä eikä kait hänkään tiennyt, mistäpä olisi? Ei isä ollut koskaan kokenut isän lapsena oloa tai poikana, vaikka isä hänellä tietenkin oli niin kuin kaikilla, mutta isäni menetti isänsä kuolemalle hyvin varhain eikä mummu koskaan toista miestä ottanut malliksi isästä, pojalleen!

Joo, ei tää kyllä varmaan kenenkään mieltä piristänyt vaan pistän sen eetteriin arvioitavaksi!

Tämä blogi on käynyt tarpeettomaksi. Tämän voi sulkea. En ärsytä enää ketään koska en keskustele millään foorumilla eikä minulla ole tarvetta siten puolustautua millään tavoin nettikiusaajiani vastaan. Joo, tylsäksi on mennyt nettielämäni, no se johtuu vain minun passiivisuudestani ja välinpitämättömyydestäni! Keskustelufoorumit eivät enää kiinnosta minua eikä minulla ole niihin riittävästi aikaa, onneksi on oikeaa elämää!? Viikonloppuisin voisin jotain keskustella, mutta silloin ne ovat suljettuja tai lähes suljettuja. Aukeavat kello 12.00 ja sulkeutuvat 22.00, lisäksi viestit kulkevat välikäsien kautta, aivan kökköä. Ei kiitos minulle ja sitä paitsi porukka vaikuttaa aivan ihmehimmeeltä, toki he näyttävät viihtyvän mitä ilmeisemmin keskenään?! Kivat heille vaan!

Hesarin mielipidesivut jotka pohjautuvat uutisiin nyt vielä menettelisivät jotenkin. Ainakin siellä voi harjoitella tekstin tiivistämistä, koska liian pitkää juttua ei julkaista. Ehkä viitsin joskus piipahdella siellä harjoitusmielessä, vaikka niilläkin näyttää keskustelevan etupäässä kummaa porukkaa kuten oli taannoisessa kurituskeskustelussakin? Eihän Suomen kansa sentään noin hullua ole kuin voisi kuvitella keskustelupalstoja seuratessa.

Näkökulmalla olisi avoimien ovien päivät eli voisin ujuttautua sinne, jos haluaisin, vierailijan muodossa, sitä paitsi se olisi aivan laillista käsittääkseni? Voisin sen verran vieraillakin, että saisin poistettua "kuolleet nikkini" tilastoja komistamasta, mutta en taida viitsiä sitäkään, olkoot kuin on. Palsta porukoineen on yhteneväisen oloista. Näkkärihän on kuin kaupan bonuskortti, joka kerää tietoa keskustelijoista. Miksiköhän ja mihin tarkoitukseen? Mutta kivat heille ketkä siellä viihtyvät!

Blogeihinkaan en viitsi kommentoida mitään, vaikka toisinaan tekisi mieli sanoa vastakkainen mielipide ja hymistelemään ei jaksa ruveta, mutta vastakkaisen mielipiteen sanomisesta aiheutuisi paljon vaivaa ja älämölöä eikä sitä jaksaisi erkkikään tai sellainen erkki tietenkin jaksaisi, jolla on aikaa ja innostusta inttämiseen, kuten kaiken sortin eläkeläisillä (sisältää hullutkin), työttömillä, sellaisilla työllisillä, joilla ei ole tähdellisenpää tekemistä kuin surffailla netissä, lukuinspistä odottelevilla opiskelijoilla ja vapaan ammatin harjoittajilla jotka odottavat samoin inspistä tulevaksi, toivotaan, että se joskus tulee ja tietenkin yksinäisillä ja perheettömillä.

Eli näillä näkymin Komposti saa maatua lopullisesti maaksi.

Suomen luonto on ihana kuin rakkaus. Aina se yllättää. Ensin on kevään hurma, sitten kuuma pitkä kesä. Eikä vieläkään hurma lopu vaan ilotulittaa kunnes lerpahtaa. Maailma synkkenee alakulo valtaa mielen. Kaikki marrastaa, vaan muista; koskaan kultasein ei kuole rakkaus! Pimeydenkin valo vihdoin voittaa. Se on lumi valkoinen.


Kuuluisihan tähän jonkinlainen kuva lumestakin. Kuva on otettu 30.10.2006. Lokakuun viimeisen viikonlopun myräkän jälkeen lumi on pysynyt maassa ainakin toistaiseksi.

Osallistun tällä runolla runotorstaihin.



Olen valmis lähdetään

silmäilen tyhjät huoneet
hyvästelen takan ja uuninpankon
katkaisen sähkön
lukitsen oven
asetan avaimet kirjekuoreen
hyvästelen pihakoivun, männyt ja lepät
pihapihlajan rakkaan
rantakivet, nuotiopaikan
hyvästelen yritykseni luonnon hallintaan
hyvästelen teidät jalot kielot
pärjätkää!
hyvästelen kultapiiskut, nokkoset, horsmat, juolavehnän
hyvästelen vesimyyrät, etovan hajun
te jotka olitte vahvempia kuin minä
söitte perunani, marjapuskieni juuret, aitapensaideni taimet
kaiken lopulta söitte
hyvästelen omenapuut
oksanne omenia täynnä
syreenipensaat
juhannusruusun
vaan särkyneen sydämen otan mukaan
moottori hyrrää kuumana
odottaa
sieppaan kissan kainaloon
astumme kyytiin
lähdetään
OLEN VALMIS
en katso taakse
mennään minne vaan
minne tietä riittää

Osallistun tällä kuvalla valokuvatorstaihin.


Herttanen toskakaakku:

paa uuni lämpenee (n.175-200º)
rasvaa pikkunen vuoka
mittaa kaks tesiä vehnäjauhua
lissää jauhoihi kaks teelusikallista leivinjauhetta
sekota keskenää
sulata sataseitemmänkymmentäviis krammaa rasvaa ja jäähytä
tai käytä pullorasvaa yks ja puoli tesiä
vatkaa kaks munnaa ja yks tesi sokeria
lappaa kuohkiaksi
lissää tuohon yks ja puoli tesiä sullaa rasvaa
sitte lissää vuorotelle yks tesi maitua ja vehenäjauholeivinjauhoseosta
sekota varuvasti ja kaaja syänvuokaa
paista puoliraa'aksi nui vartti korkeintaa

paistumise välillä tee kuorrutus
mittaa paistinpannuu
seittemänkymmentäviis krammaa margariiniä
yks tesi sokeria
yks ja puoli ruokalusikallista vehenäjauhua
seittemänkymmentäviis krammaa mantelilastua tai yks ja puoli tesiä kauraryynejä
vielä yks ruokalusikalline maitua
anna kiehahtaa
ota puolikypsä pohoja uunista
kaaja sen päälle kuorrute
paa kakku takasi uunii ja anna paistua niin kauan ku pinta näyttää nätin ruskialta

Sitte eiku syöjää! Olokaa ku kotonanna!

Kuva lokakuulta 2004, osallistun valokuvatorstaihin teemana Hylätty.



Hyljättyjä kaikkialla

Viimeinen Lento by Kaija Koo album:

Se oli kaunis kevät päivä Säteet auringon sinkoili pinnalta jään Isä toiveikkaana taivaalle katsellen Viritti liidintään Isä koskaan kertonut ei Että vuodet menneet häneltä voimia vei Ei edes pyytänyt ymmärtämään Että hän tahtoi vain yli sinisen taivaan lentää Isä lähti ikävä jää Viimeinen lento niin vieno niin hento Lempeät tuulet isän saattoi matkaan Hän oli vapaa niin kuin on sudenkorento Lennolla jolta ei palannutkaan Ei isä koskaan ehtinyt kertomaan Mitä mielessä liikkuikaan Silti minä tiedän sen ikuisen kaipauksen Niitä tunteita minäkin tunnen Hetken tuulet ehti häntä kuljettaa Vähän aikaa oli vapaa, piti ilmojen valtikkaa Ja sitten ihan kuin yllättäin Kai hän lensi pilviin Puhtaan valkoisiin Ainakin toivoisin niin Viimeinen lento… Viimeinen lento niin hieno niin hento Aurinko säteillään muistot kultaa Hän on vapaa niin kuin on sudenkorento Isä lähti tuulten matkaan On kai sen oltava niin Jään kyyneliin On kai sen oltava niin, oltava niin Olkoon se niin

Olipa rankkaa luettavaa taannoinen Hesarin kasvatuskeskustelu.

Keskustelussa useimmat keskustelijat tuntuvat luulevan, että ilman kovaa kuria, "lievää kuritusta" =  tukkapöllyjä, luunappeja, "kevyttä" piiskaamista, lapsia on mahdotonta ohjata. Kovaa kuria kannattavien mielestä ilman "lievää kuritusta" lapsista kasvaa mummon potkijoita, lapsi jää auton alle, hukkuu tai puree sähköjohdot poikki... APUVA sanon minä!

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Totuus kasvatuksesta: "Jos lapsi otetaan huomioon, niin hän oppii ottamaan myös muut huomioon."

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Osallistui keskusteluun muutama järkeväkin sentään, kuten nimimerkki Bighate,jolle nostan hattua! Hän oli ymmärtänyt mielestäni vapaan kasvatuksen idean. Muuten te jotka kannatatte tukkapöllyjä kasvatuskeinoina, kokeilkaapa tukistaa itseänne kevyesti, taitaa sattua, niin elette ole kaljuja silloin kokeilkaa piiskata kevyesti itseänne!

Näin Bighate kirjoittaa (muuten yhdeksän lapsen äiti!). Minä hieman korostin teksin tärkeitä kohtia.

Mitä ihmettä?
Bighate  |  29.9.2006 0:20
    
Näköjään tälle palstalle kirjoittelevat kaikki se kolmasosa väestöstä, joka hyväksyy lapsen pahoinpitelyn. Kertokaa hyvät ihmiset viimeinkin minulle, miten lapsen piiskaaminen kasvatustarkoituksessa poikkeaa esimerkiksi polisiin suorittamasta pamputuksesta myöskin kasvatustarkoituksessa? Entä mitenkäs olisi jos teillä töissä pomo veteleisi remelillä pitkinpisin kun olette viettänyt liian pitkän kahvitunnin kinastellen oikeasta tavasta kasvattaa lapsia.

Hokema vapaasta kasvatuksesta, tuosta ikiaikojen peikosta, elää myyttisenä ihmisten mielissä vaikka sitä ei ole koskaan Suomessa harjoitettu. Summerhill-kokeilu sen kuusikymmentäluvulla toi yleiseen tietoisuuteen ja siitä lähtien vapaa kasvatus on ollut kaikkeen pahaan syynä.

Minäpä väitän, että kaikkeen syynä on silkka välinpitämättömyys lasta kohtaan.
 
On huomattavasti helpompi nöyryyttää lasta ja kokea vallantäyteista tunnetta kuin se, että selittää lapselle miksi jotakin asiaa ei sovi tehdä.

Itselläni on yhdeksän lasta eikä heistä kukaan ole kokenut vähäisintäkään väkivaltaa kotona ja jokainen heistä on menestynyt hyvin valitsemallaan alalla eivätkä pahoinpitele lapsiaan edes luunapeilla. Meidän perheessämme ei tarvittu näitä kirjoittajien tarjoamia koviaotteita siitä yksinkertaisesta syystä,

että me kohtelimme lapsiamme ja kohtelemme vieläkin ajattelevina ja tuntevina yksilöinä joilla oli oikeus kyseenalaistaa sekin, oliko minun valmistamani tillilha syömäkelpoista. Jos tuo sitten on sitä vapaata kasvatusta niin olkaa hyvät.

PS Huomasin, että sivuni näyttää ikävältä IE:ssä täytyy yrittää korjata, tein sivuni Firefoxissa ja siinä sivut näyttävät kohtuullisilta! Pahoillani!

hylättyjä lapsia maailman teillä
hylättyjä kesäkissoja metsissä
hylättyjä sydämiä yksiöissään

ruokaa, kotia, lämpöä mistä löytävät


Lisään Luigi Nonon kuvan "Abandoned" tähän koska kamerani on toistaiseksi toimintakyvytön, vaan ehkä jo seuraavassa valokuvatorstaissa voin tuoda omaa näkemystäni aiheeseen taas.

Kuva viime vuoden ensilumesta 25.10.2005

Syksy

vesi on kylmennyt
valo lyhennyt
aurinko väsyy varhemmin
pimeys kietoo minut syliinsä
puut ilotulittavat
kahlaan kullassa

hei mesikämmen olisiko vieressäsi tilaa
herätään yhdessä kevääseen.

Kuva 1.


Kuva 2.


Kuva 3.


Kaikki kuvat ovat lokakuulta 2004.

Täytyi plarata ruusukuvia ja varmistaa ruusujen lukumäärä. Löytyi todiste, että ainakin 14 niitä oli, kuka nyt 13 ruusua antaisi? Luulen, että ruusuja oli 15, yleensähän kukkien määrä on pariton, kuvaa otettaessa yhdelle tehtiin kokeiluja.

Kuinka en huomannut, että sain 13 ruusua, siltä näyttäisi kun tarkastelee noita ruusukuvia jälkeenpäin? Inhosin heti ruusukimppua vaikka kauniita olivatkin, leikkokukat eivät ole lemppareitani. Nehän ovat kesken elonsa tapettuja joita surmaamisen jälkeen yritetään pitää hengissä keinotekoisesti, hyvin ristiriitaista. Niin Hitlerkään ei pitänyt leikkokukista...

Saamani kimpun etoa lisäsi vielä se, että ajoitus oli pielessä. Ennenaikaiset onnittelut ovat ennenaikaisia, epäonnea tuottavia ennenmminkin ja niin kävi tässäkin tapauksessa. Kimppu kuihtui alta aikayksikön, ensin taittui yksi niska sitten toinen ja...

Tässäpä sensijaan kuva keijukaisten tanssisalista. Noista "kelloista" riittää iloa pitkäksi aikaa.

Rehellisille "Kiinni jäit" vastaajille ojennan soivan ruusukimpun, olkaa hyvä!

Muille kommentoimattomille eli enemmistölle ojennan saman kimpun muutamaa päivää myöhemmin eli tälläisen.

KOSKA LUIT TÄTÄ JA SE TARKOITTAA, ETTÄ SINUN TULEE KOMMENTOIDA! KOMMENTOI MITÄ HALUAT KUNHAN TEET SEN. LAITA TEKSTI MYÖS OMAAN BLOGIISI JA NAPPAA KIINNI KAIKKI LUKIJAT!

P.S MINÄ NAPPASIN TAMÄN Maatilan BLOGISTA...

Lainaus:
"Klinikallamme on käytössä KELA:n valtakirjamenettely, jolloin KELA:n korvauksen
piiriin kuuluvan potilaan tarvitsee maksaa vain omavastuu, allekirjoittamalla valtakirjan joka käynnillä.

Hinnastomme on viitteellinen, koska eri potilaille suoritettavien toimenpiteiden
ja tutkimuksien sisältö saattaa vaihdella merkittävästi.

	Hinta	Omavastuu
1. käynti	201.00	150.00
munatorvien aukiolotutk. (ssg)	212.00	131.00
siemennesteanalyysi	84.00	44.00
diagnostinen kivesbiopsia (onb)	250.00	189.00
Lapsettomuushoidot
inseminaatio  ( iui ) miehen osuus	260.00    85.00	205.00        74.00
koeputkihedelmöitys ( IVF ) miehen osuus	2346.00       85.00	1590.00        74.00
mikrohedelmöitys ( ICSI )	2981.00 - 3328.00	1904.00 - 2251.00
alkion kuoren avaus	360.00
alkioiden pakastus	399.00
pakastetun alkion siirto	835.00	547.00
infektiotutk.paketti (verikokeet)	119.00	73.00
Kohtuun kohdistuvat tutkimukset
hysteroskopia	253.00	203.00
toimenpidehysteroskopia	809.00	609.00
pipelle ( limakalvonäyte )	142.00	106.00
pipelle + uä-tutk.	238.00	164.00
Raskauden seuranta Perinatologi ...
alkuraskauden seuranta	145.00	101.00
niskapoimu uä + verikoe	212.00	145.00
sikiön yksityiskohtainen uä	198.00	147.00
gemini yksityiskoht.uä	263.00	189.00
lapsivesipunktio	995.00	535.00
istukkanäyte	950.00	506.00
Rintojen uä
rintojen uä -tutkimus	145.00	110.00
rintojen uä -tutkimus + ohutneulanäyte	283.00	176.00
Lääkärin puhelin/sähköposti konsultaatio	12.00 - 25.00	8.00 - 21.00
Peruuttamaton käynti	70.00
Erityisvastaanotot
Psykoterapeutti, naistentautien ja synn.erik.lääkäri	80.00	48.21
Psykologi, perheterapeutti -yksilöaika -pariaika	60.00 110.00
Psykiatri	100.00	83.85